kaikenlaista viime päiviltä.

On taas mennyt muutama päivä kun ei olla tänne kirjoteltu. Se johtuu osittain muutaman päivän nettipimennosta, joka täällä oli, sekä kiireestä jota on riittänyt viime päivinä.

No, kerron joitain asioita. Ensinnäkin, alkuviikosta täällä tosiaan oli vähän levotonta, mutta se ei näkynyt meidän elämässä mitenkään. Me kun ei edes tiedetä missä parlamenttitalo on, jossa kaikki "mellakointi" aina tapahtuu. Ei kuitenkaan lähetty keskustaan muutamana päivänä koska ei ollut mitään tarvettakaan. Sitä paitsi, keskiviikkoaamuna oli taas aivan järkyttävä ukkonen suoraan tässä meijän päällä. Illalla oli taas enkun tunteja ja ne meni jo ihan rutiinilla.

Torstaina oli erilainen päivä. Iltapäivällä Jarin kanssa pidetyn harjoittelupalaverin jälkeen suuntasimme matkamme kohti Sukhumvit Soi 50:tä jossa sijaitsee Thaimaan Luterilaisen lähetystyön keskus ja myös Luterilainen seminaari, jossa paikalliset kirkon työntekijät opiskelevat. Ollaan aikaisemminkin siellä vierailtu. Torstaina siellä oli kuitenkin aivan spesiaalijuhlat, kun uusi virsikirja otettiin käyttöön! Oli aika hienoa päästä mukaan tähän juhlaan. Se oli siis jumalanpalvelus, joka kesti suhteellisen pitkään, mutta mitäpä tuosta kun uudet virret olivat niin mahtavia. Löytyipä joku tuttukin joukosta. Ihan kaikkia ei kuitenkaan ehkä Suomessa luokiteltaisi virsiksi.. Mutta upeita ne oli, kun oli hyvä bändikin säestämässä viuluineen päivineen. Juhlassa oli ehkä arviolta noin 60 henkeä mukana. Sen jälkeen söimme maittavan aterian ja illan päätteeksi Jari heitti meidät kotiin. Oli tosi kiva kun tavattiin myös vähän muita suomalaisia nuoria opiskelijoita. Yksi pariskunta oli just tullut tänne Thaimaahan SLS:n eskariharjoitteluun ja toinen pari oli vaan tutustumassa kirkon työhön täällä. He ovat korkeakouluvaihdossa.


Eilen oli ihana päivä. Lähettiin jo suht varhain kohti On Nutia, jossa tapasimme Jarin ja korkeakouluopiskelijat. Jari vei meidän Bangkokin suurimmalle slummialueelle, jossa sijaitsee kirkon ylläpitämä Home of praise. Se on slummilasten päiväkoti/lastenkoti millä nimellä sitä nyt kutsuukaan. Mutta tosi pieniä lapsia siellä oli 6kk-3v suunnilleen. Ihana paikka!! Mä olisin voinnu olla siellä vaikka koko päivän. Ne oli niin sulosia ne lapset. Hetki siinä niiden kanssa leikittiin ja muutenkin tutustuttiin vähän paikkaan. Tosi hyvissä oloissa ne lapset saa siellä olla kun vertaa miltä ympärillä muu slummi näytti. Oli kyllä karu paikka, mutta jotain kodikasta siinä oli. Iso osa slummia sijaitsi betonimoottoritien alla, joten ei sadekaan pääse yllättämään. Mietin vaan, että mikä etuoikeus meillä on asua niin järkyttävän hyvissä oloissa Suomessa? Vähemmälläkin pärjäis.Vois kertoa vaikka mitä juttuja siitä slummista, mutta säästän ne sinne Suomeen. Oli kuitenkin upea nähdä kuinka Home of praise oli löytänyt oman paikkansa slummissa ja sillä oli oikeasti paljon käyttöä. Vanhemmat toivat lapsensa aamulla sinne ja hakivat kun pääsivät illan suussa töistä. Haluan mennä vielä uudestaan tuonne!





Home of praise:lta suuntasimme matkamme kohti armonkotia (home of grace). Armonkoti on tarkoitettu odottaville äidille, jotka tarvitsevat apua. Täällä monesti poikaystävä tai mies hylkää naisensa kun hän tulee raskaaksi ja siksi monet mm. tekevät abortin. Armonkodilla oli tällä hetkellä 5 odottavaa äitiä ja 2 jo synnyttänyttä. Nuorin äiti oli 15-vuotias. Äidit voivat tulla armonkodille missä vaiheessa raskautta tahansa ja yleensä he muuttavat omilleen muutama kuukausi lapsen syntymän jälkeen. Heitä tuetaan nimenomaan arkeen ja siihen, että he voivat itse pärjätä lapsen kanssa. Armonkoti täytti viime vuonna 20 vuotta, joten se on palvellut täällä jo pitkään. Todella arvokasta työtä! Tutustumiskäyntien jälkeen päästiin Laulaisille syömään ja olipa muuten taas ihanaa ruokaa..



Käytiin vielä ennen kotiinmenoa keilaamassa yhdessä niiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Oli ihan mukavaa päästä vähän juttelemaan suomalaisille ja jakamaan omia kokemuksia tästä maasta. Voi olla että tavataan heitä vielä myöhemmin!

Tällaisia kuulumisia tältä erää. Nyt on lauantai puolipäivä ja nukuttiin pitkään ku on vapaapäivä. Kati perheineen lähti aamulla Suomeen.. Ehkä vähän oltiin kateellisia, mut ei kuitenkaan.
Onnea Ahtisaarelle Nobelista ja terkkuja muillekin sinne Suomeen! Kohta kuukausi täynnä.. wow.