Heipä hei taas (pitkästä) aikaa!
Eilen alkoi toinen viikkomme täällä, ja hyvin alkoikin. Me elettiin epätietoisuudessa siitä, tuleeko meijän enkun kurssin keskustelukurssin oppilaat paikalle vai ei. Tietenkin herättiin aikasin ja oltiin yheksältä valmiina. Minä ainakin salaa mielessäni toivoin, että tunnit olis peruuntunu. Ihan sen takia, että jännitti niin kovasti pitää tunteja. Me ollaan kyllä saatu ihan hyvä preppaus Katilta, mutta silti. Ei meillä kauheesti ollu hajua et mitä me tehtäis. No, jokunen hetki siinä sitten odoteltiin ja... toinen oppilaista tuli paikalle! Mulla maha heitti sata volttia ja pieni paniikki iski. Kaiken lisäks yleensä siellä tunnilla on ollu toi Ji täältä kirkolta tulkkina ja apuna mut se ei päässy nyt paikalle.
No, siinä sitten oltiin kahestaan 40-vuotiaan ladyn kanssa ja mietittiin että mitäköhän tästä tulee.. mutta hyvä tuli!! Me pidettiin sille klo 9-12 intensiivistä englannin opetusta ja hyvin selvittiin. Huono englantihan sillä oli, mutta meillä oli kädet ja sanakirja apuna ja hyvin ymmärrettiin toisiamme. Ja hyvin hän näytti oppivan. Tosi mukava rouva. Ja meillä Jannen kanssa yhteistyökin sujui varsin mallikkaasti vaikka ei oltu MITÄÄN sovittu etukäteen. Vedettiin koko kolme tuntia Katin suunnitelmalla, joka oli hyvä. Tuntien jälkeen oli kyllä tosi tyytyväinen olo. Olihan rouva taas lisää oppinut.. Ehkä hän selviää, kun muuttaa ensi viikolla kolmeksi vuodeksi Jenkkeihin. Niin mutten by the way, ei sitä tulkkia sinne todellakaan tarvittu. Oli haastetta sille naisellekin, kun oli vähän niin kun pakko puhua englantia.
Iltapäivä otettiin aika lepposasti, käytiin syömässä,kaupassa, kahvilla starbucksissa ja katottiin elokuvaa kämpillä. Illalla Kati tulikin perheineen tsekkaamaan Laksin kirkon ja vietettiin hetki heidän kanssaan turisten.
Tänään herättiin taas ihanaan aamuun täällä bangkokissa, sillä keskustelukurssi oli myös tänään klo 9-12. Sama rouva saapui ihan ajoissa paikalle ja taas saimme viettää kolme intensiivistä tuntia englannin parissa. Hyvin meni ja hienoa nähdä kun oppilaamme sai oivalluksia ja sovelsi oppimaansa omaan elämäänsä. Mukava haaste toi englannin opetus, tosi hyvin ollaan kyllä pärjätty.
Kurssin jälkeen Jari oli meitä jo vastassa täällä Laksissa ja tapasimme myös norjalaisen lähetin Aarnin (tai Aarnen). Mukavan lyhyen keskustelutuokion jälkeen suuntasimme Jarin kanssa lounaalle Tescoon (paikallinen Prisma). Oli muuten tulista ruokaa, enkä voinut syödä kastiketta mutta riisi maistui, vaikka chili oli levinnyt sinnekin. Ehkä mä opin vielä syömään tulista ruokaa.
Nojoo, Lounaan jälkeen meillä oli palaveri Laksissa Jarin, Jin (meidän yhteyshenkilö täällä) ja Kengin (työntekijä täällä) kanssa. Meillä alkaa täällä kahen viikon päästä lapsille suunnattu englannin Summer Course, kesäkurssi. Se kestää kolme viikkoa, joka arki päivä 9-13 ja se on kokonaan meijän vastuulla.. kyllä, juuri näin. Se tässä jännittääkin.. mistä ihmeestä me tehdään kolmelle viikolle ohjelma ja kaikki sisällöt? Kai me selvitään, muistelee vaan vähän viime kesän ripareita ja niitä ihania leikkejä ja pelejä jota on tullut monet kerrat vedettyä. Nyt on niistäkin hyötyä! Tosin pitäs kaikki englanniks kääntää.. :D nnojoo, pikkusen on stressi tosta kurssista mutta Isän käsiin. Tiedän että me selvitään! Täällä vaan aika paljon asiat muuttuu koko ajan ja meillä ei pitänyt aluksi olla niin isoa roolia, mut nyt on annettut isot saappaat. Eikun täyttämään niitä!Tämä on sitä kulttuurien kohtaamista ja parasta opiskelua toisen kulttuuriin erilaisuuksista.
Ilta sujui leppoisissa merkeissä, käytiin testaamassa paikallinen leffateatteri. Paikalla oli minä, Janne ja neljä muuta ihmistä. Penkit oli mukavat, popcornit hyviä ja leffakin oli ihan hauska. ja mikä parasta, 5 euroa koko paketti yhteensä! Aivan sairasta.. Suomessa ei saa edes yhtä lippua sillä hinnalla. Elämys oli myös se, että täällä Thaimaassa on tapana soittaa kuninkaan laulu ennen jokaista leffaa ja siellä me sitten seistiin ja kunnioitettiin kuningasta ja kunneltiin kovaäänisistä kansallislaulua. Nauhalta tuli sankarillista videota kuninkaasta. Kieltämättä nauratti. Koska on niin vaikea välillä ymmärtää kuninkaan "palvontaa". Se on suuri osa tätä kulttuuria.
Joo, tämmösiä tänään. Suomi on ollut kovasti mielessä tänään, kun sieltä kantautui ikäviä uutisia Kauhajoen tapahtumista. Aika sanaton olo.
Mutta..Paljon terveisiä kaikille teille jotka täällä ahkerasti jaksatte käydä lukemassa meidän kuulumisia, ja kaikille muillekin tutuille. Kiitos myös esirukouksista, niitä tarvitaan edelleen! Ollaan kuulolla, kertokaa tekin ihmeessä mitä kuuluu. Me halutaan tietää!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Ihanaa kuulla, että teillä sujuu mainiosti - kirjoituksistanne paistaa läpi sellainen tutkiva innokkuus! :D
Ootte varmaankin jo ehtineet kuulla täältä suru-Suomesta, Kauhajoen verilöylystä. Jotenkin vain ei voi tajuta tätä maailmaa, ja toisaalta, tästä puhutaan jo Raamatusta. Onneksi sieltä löytyy myös se toivo, johon meiän on syytä turvata! Kiitos Jeesus!
Joo, mutta mun elämä - milloin siitä tuli niin... :D oon siis siirtymässä paraikaa kärkölän nuorisotyönohjaajan toimesta pienryhmäkodin ohjaajaksi nastolaan. Oon siellä jo runsaat kaksi viikkoa paininut lasten kanssa. Aina jotenkin on haasteellinen tämä uuteen työhön sisälle pääseminen ja toisaalta mulla on yhä vielä päiviä Kärkölään - kuten huomenna, kriisiapua.
Ja hei, mahtavaa lukea näitä teiän tekstiä! Siunausta sinne lämpöiseen ja olkaa lujia ja rohkeita, Herra meidän Jumalamme on teidän kanssanne! Ps.91
Sasa
Kiva kuulla susta Sasa! Täällä palaa usein meidän yhteisiin kulttuurishokkimuistoihin brasseissa :D Tää on niin perus säätöö kun ei koskaan voi oikein varmaks tietää et millon mikäkin suunnitelma on muuttunut... You know ;) (Esim just nyt 4.45 suomen aikaa mä istun täysissä tamineissa odottamassa enkun tunnin alkua, Tuulia tuli just käymään täs ja sano saaneensa viestin et se opiskelija on perunu tän aamutunnin... :D)
Onnea hei uudesta työstä! Se on varmasti just huippu paikka sulle, eiks toi lastensuojelu kuitenkin ollu muutenkin se sun ensisijainen "unelma" työelämässä? Mahtava homma!
Palaillaan ja ollaan yhteyksissä!
Vautsi kuulostaa tosiaan haastavalta ja siltä että teillä on isot saappaat täytettävänä. Ei kuitenkaan epäilystäkään ettekö täyttäisi niitä! Toivottavasti mullekin löytyy vielä jotain haastetta harjoittelun osalta!
Lähetä kommentti