Kympit paukkuu

Lähtöömme on aikaa kymmenen päivää. Tällä hetkellä molemmat matkalaiset ovat jo odottavaisin mielin tulevaa seikkailua kohtaan. Käytännön valmistelut ovat jo viimeisiä silauksia vaille valmiit. Rokotuksia saadaan vielä ensi viikolla, ja vakuutushommat täytyy hoitaa kuntoon. Kaiken kaikkiaan pullat on hyvin uunissa suhteutettuna siihen tosiasiaan, että koulutehtävät aiheuttavat oman päänvaivansa vielä matkan kynnyksellä. Olisi tehtävä erilaisia orientaatiotehtäviä kv-harjoittelua varten. Lisäksi Jannen opinnäytetyö on vielä lähtökuopissaan, ja suunnitelma pitäisi olla laadittuna ennen reissuun lähtöä.

Tätä viikkoa on matkan suhteen varjostanut Bangkokin viimepäivien tapahtumat. Kaupungin keskustassa on riehunut hallituksen vastaisia mielenosoituksia, joista on uutisoitu pohjolaa myöten. Lähetysseuran yhteistyöhenkilöt harjoitteluohjaajaamme Laulaisen Jaria myöten ovat kuitenkin turvallisin mielin meidän saapummisestamme. Alue jolle menemme ei ole lähelläkään levottomuuksia, ja muutenkin "mellakat" ovat olleet mittasuhteiltaan erittäin pieniä. Niillä ei ole vaikutusta normaalin paikallisen elämänmenoon. Seuraamme kuitenkin uutisia maailmalta, sillä Diak ei sanojensa mukaan lähetä epävakaisiin oloihin harjoittelijoita. No, meidän olot ovat harjoittelun suhteen erittäin vakaat verrattuna moniin opiskelijatovereihin, jotka lähtevät esim. Diakin omiin kohteisiin.

Meitä on informoitu SLS:n ja Jarin puolelta erittäin hyvin tilanteista siellä Thaimaassa. Lisäksi Jari on koko harjoittelun valmisteluprosessin ajan tehnyt paljon hommia puolestamme. Saimme muun muassa eilen tietoomme, että meille on jo avattu thaimaalaiset puhelinliittymät, jotka helpottavat yhteydenpitoa maan sisällä sekä Suomen välillä. Olemme erittäin onnellisia, että tiemme on johtanut juuri tuohon paikkaan ja juuri näiden ihmisten kanssa. Kevään epävarmat fiilikset harjoittelun suhteen ovat vaihtuneet kokemukseen suuresta siunauksesta. Palat ovat pikkuhiljaa loksahdelleet kohdalleen. "Herra pitää hulluistaan huolen!"

Alamme siis pikkuhiljaa olla valmiita tulevaan seikkailuun. Ainahan ei voi olla täysin valmis. Tällä hetkellä innostusta tasoittaa hienoinen jännitys. Kolme kuukautta vieraassa kulttuurissa kaukana tutusta, turvallisesta. Varmasti suurin asia molemmille on se, ettei näe vähään aikaan perhettä ja ystäviä. Onneksi netti on ihmeellinen juttu, jolla voidaan pidellä yhteyttä monin tavoin. Skypellä voi soitella puheluita ja sähköpostit+tekstiviestit kulkevat. Ainiin, onhan meillä vielä ne thai-puhelinliittymätkin!

Jäädään odottelemaan uusia asioita, joista kirjoitella täällä!