Syys- ja lokakuun taitteessa Bangkok näyttää muun muassa tältä...

Iltanäkymä naapurustosta katolta käsin.



Päivä taittuu iltaan usein mahtavin värein.



Illalla katu täyttyy erilaisista kioskikärryistä, joissa tarjotaan enimmäkseen ruokaa.



Arkirutiineja muovisen pyykinpesukoneen kanssa. Sandaalit tais unohtua huoneeseen ;)



Tuosta viimeisestä kuvasta tuleekin mieleen jotain minkä kanssa täällä on saanut lyödä päätään seinään, nimittäin aivan normaalit kodinhoitohommat. Aloitetaan vaikka tuosta pyykkikoneesta. Se on merkiltään LG, eli ihan tuttua laatukamaa, mutta materiaalilta tosi kevyttä muovia. Linkousohjelman aikana me pidetään kahdestaan sitä kiinni ettei se kävele itsestään alakertaan. Pesuvesi on tottakai kylmää, ja paikalliset suosivat pesuohjelmaa joka kestää 3 minuuttia. Kati oli kerran mennyt kuntoilemaan paidan kanssa mitä oli pesty tuon kolme minuuttia, ja lievän hikoilun jälkeen paita oli ruvennut puskemaan vaahtoa. No me Tuulian kanssa pestään sentään 6 minuuttia voimakkaimmalla ohjelmalla. Sitten likavesi pois ja huuhteluvesi tilalle, ja kolmeksi minuutiksi huuhtelemaan. No aivan hyvin se on kyllä riittänyt.

Seuraava homma on ihan perus siivoaminen huoneissa. Meidän kuuluu tottakai siivota omat huoneemme, helppo homma, ainakin niin luulisi. Näille kaakelilattioille kertyy viikossa kokonainen kenneli erikokoisia tassua antavia villakoiria, joten kunnon moppaus olisi silloin tällöin toivottua. Paikallisten käyttämät siivousvälineet eivät vaan jotenkin sovi omaan käteen. Tarjolla on nimittäin vain eräänlainen luuta ja rikkakihveli. Tulee erittäin typerä olo (ja varmaan on tyhmän näköistäkin) kun meikäläinen jahtaa pölypalleroita jotka tuntuvat vaan lentelevän pois rikkalapiosta. No eilen ostin sitten kaupasta semmoisen vähän suomalaisen oloisen narumopin, ja muovisen siivoussetin paremman siivoustuloksen saamiseksi. Se oli ehkä askel eteenpäin, mutta odotan edelleenkin aikaa, jolloin joko hallitsen paikallisen kuuraustekniikan tai vaihtoehtoisesti saan kunnon välineet homman hoitamiseksi.

Tietenkin on luonnollista, että suihkuvesi tulee kylmänä, paitsi iltapäivällä jolloin aurinko on lämmittänyt katolla olevia vesisäiliöitä. Vesi tulee myös vaihtelevalla paineella, mutta yhtä kaikki hoitaa tehtävänsä aivan hyvin. Saniteettitilat ovat kyllä kauttaaltaan hyväkuntoisia täällä.

Kaikenlainen säilöminen on myöskin oma haasteensa, sillä pienet muurahaiset söisivät hyvin mielellään esimerkiksi meidän leivät. Kaikki kuivamuona täytyykin säilyttää tiiviissä muovilaatikossa. Jonkun kerran meidän loota on jäänyt hiukan rakoselleen, ja tuloksena tästä eräänä iltana söin muina miehinä paahdetun muurahaisleivän. Huomasin vasta jälkeenpäin, että paahtoleipäpussissa oli pikkutovereita.

Kaikesta pään takomisesta huolimatta meiltä löytyy sen verran vielä huumoria, että jaksetaan nauraakin itsellemme. Joskus on silti kärsivällisyys koetuksella, kun esimerkiksi koitat tunkea suomalaiseen tyynyliinaan täkäläistä jumbotyynyä, tai sulloa paikallista "täkkiä" kotoa tuomaasi pussilakanaan. Eikä puhettakaan, että meidän tuomat aluslakanat riittäisivät menemään 40 senttiä paksun patjan alle. Petauspatjat? Ei tietoakaan.